Vesi, sähkö ja lämmitys

Haastattelu: Mika Mustonen, Kunnossapitopäälliikkö

Sähkönkäytön kokonaismuutos, 2008-2016, 24.70%

Lämmönkäytön kokonaismuutos, 2008-2016, 13.80%

Vedenkäytön kokonaismuutos, 2008-2016, 36.80%

Mika Mustonen on ollut Saga Fursilla töissä lähes kymmenen vuotta, ja tänä aikana hän on pyrkinyt vähentämään energian ja veden kulutusta yhtiön toiminnassa. Kuten luvuista näkyy, hän on onnistunut siinä hienosti. Sähkön kulutus on laskenut 25 prosenttia, lämmitykseen kulutetun sähkön kulutus on laskenut lähes 14 prosenttia ja veden kulutus on vähentynyt lähes 37 prosenttia.

Suurin tekijä veden kulutuksen huomattavan laskun taustalla on ollut pääkonttorin ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen vuosina 2009–2012. Siinä tuotannossa käytössä olleet kennokostuttimet korvattiin merkittävästi tehokkaammilla höyrykostuttimilla.

Energiankäytön osalta Mustonen alkoi keväällä 2009 käydä läpi toimiston automaatiojärjestelmiä, ja tätä työtä jatketaan edelleen varmistaen, että koneet ja laitteet toimivat luotettavasti ja taloudellisesti. Kaukolämmön kulutusta on vähennetty uudistamalla talotekniikkaa ja päivittämällä lämmön talteenottolaitteita. Mustosen valppaiden silmien alla yhtiö seuraa aktiivisesti myös koneiden toiminta-aikoja ja optimoi niiden säätöjä.

Liiketoiminnan luonteesta aiheutuu kuitenkin haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kulutukseen. Jos esimerkiksi nahkoja jää varastoon pitkäksi ajaksi, ne on säilytettävä mahdollisimman viileissä ja kosteissa olosuhteissa. ”Tämä lisää energiankulutustamme kesällä suoraan suhteessa varastossa olevien nahkojen määrään ja niiden varastoinnin kestoon”, Mustonen selittää.

Vuosien 2009–2012 aikana Mustonen kävi läpi hallien valojen ja valaistuksen ohjaimet, ja hän myös puolitti loisteputkivalaisimien määrä. Tällä on ollut merkittävä vaikutus energian kulutukseen. Mustonen on tutkinut myös mahdollisuutta vaihtaa yhtiön varastojen valaistus pitkäikäisiksi LED-valoiksi. Suunnitelmaan sisältyisi mahdollisesti yli 6 400 uutta LED-valoa. ”Se ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista kuin voisi luulla”, Mustonen sanoo. ”Vaikka suunnitelma alentaisi kustannuksia ja energian kulutusta, myös Suomen kylmä ilmasto on otettava päätöksessä huomioon.” Valaistuksen uusiminen vähentäisi lamppujen tuottaman lämmön määrää, jolloin se taas jouduttaisiin korvaamaan lämmityksellä. Niinpä asiaa tutkitaan edelleen.

Talven ja kesän lämpötilaerot vaikuttavat luonnollisesti lämmön kulutukseen, mutta myös kausiluonteisella vaihtelulla on vaikutusta. Esimerkiksi iltavuorossa tehtävä tuotantotyö vaikuttaa kulutukseen kuten myös selvästi lämmönkulutusta lisäävät ruuhkahuiput huutokauppojen aikana neljä kertaa vuodessa.

Mustoselle energian ja veden kulutuksen vähentäminen operatiivisella tasolla on kuitenkin vain osa kokonaiskuvaa: ”Pyrin päivittäin motivoimaan työntekijöitämme vähentämään omaa ympäristöjalanjälkeään. Hyviä vaikutuksia on näkynyt, mistä kiitän koko tiimiä.”