Jäljitettävyys – kilpailuetumme
Haastattely: Charles Ross, Yritysvastuupäällikkö
Turkismuodin kuluttajat haluavat yhä enemmän läpinäkyvyyttä turkisten toimitusketjulta, muun muassa Sagan toimittajatiloista. Saga Furs on vuosia ollut toimialan ainoa yritys, jolla on oma jäljitettävyysjärjestelmä STS (Saga Traceability System). STS:llä voidaan seurata nahkaeriä tiloilta aina muokkausvaiheeseen. Saga Furs valmistautuu viemään jäljitettävyyden seuraavalle tasolle RFID-teknologialla, joka seuraa nahkaa valmiiksi pukineeksi.
Avoin toimitusketju
Saga Fursin yritysvastuupäällikkö Charles Ross kuvaa RFID:tä vähittäiskaupalle yksinkertaisimpana tapana pukineen tai sen nahkojen jäljittämiseen arvoketjun alkuun. Tätä asiakkaat haluavat.
”Tällä hetkellä suuret brändit vaikuttavat toimiimme jäljitettävyyden kehittämiseksi”, Ross selittää. ”Brändit haluavat vastata kuluttajan yhä useammin esittämään kysymykseen: mistä tämä tuote tulee?”
RFID-teknologian avulla suunnittelijat tai kauppiaat saisivat tiedon alkuperämaasta reaaliajassa, olivatpa he New Yorkissa, Madridissa tai Lontoossa.
”On mahdollista, että tarvitsee vain skannata älypuhelimella RFID-etiketti ja toimitusketju avautuu täysin läpinäkyvästi”, Ross vahvistaa.
Tuottajat tukevat RFID:n kehitystä. He ymmärtävät, että tuotteen jäljitettävyys koko arvoketjun läpi on tärkeää heidän oman liiketoimintansa jatkuvuudelle. ”Monet heistä innostuvat kuullessaan, että heidän tuotteitaan on myös johtavien muotibrändien mallistoissa”, Ross kertoo.
Valmistautumassa RFID:hen
Saga Furs pyrkii lähitulevaisuudessa yhdessä muotialan kanssa lisäämään RFID-seurannan jokaisen pukineen lappuun. Entä muu toimiala? ”Juuri tällä hetkellä pidämme tätä Saga Fursin kilpailuetuna, mutta kunhan ohjelmamme on käynnissä, voisimme harkita jakavamme ratkaisumme koko turkisalan kanssa toimialan hyväksi.”
RFID: Teknologian ja kustannusten tasapaino
Haastattelu: Sameli Mäkelä, Tuotantojohtaja ja Juha-Pekka Jaakkonen, Kehityspäällikkö
Joukko Saga Fursin insinöörejä on tuotantojohtaja Sameli Mäkelän johdolla kehittänyt tehtävään sopivaa ohjelmistoa ja laitteistoa. Tiimillä on jo järjestelmä nahkojen merkitsemiseen tunnuksella, joka säilyy koko valmistusprosessin ajan. Ongelmana on kuitenkin turkiksen muokkaus- ja värjäysvaihe. Siinä käytetään korkeita lämpötiloja ja paljon manuaalista lyömistä, vääntämistä ja painamista nahan pehmittämiseksi.
”Jos upotetut sirut ovat tiellä, ne menevät rikki”, Mäkelä kertoo kuvatessaan parkitsemisprosessia, jossa käytetään kirveen tapaisia pyöriviä teriä. ”Se tuhoaa tunnisteet erittäin tehokkaasti”, hän sanoo.
Kustannukset ovat haaste
Ongelma ei ole kuitenkaan niinkään teknologiassa. RFID on olemassa, ja se toimii. ”Voisimme tehdä halutessamme pomminkestävän ratkaisun”, projektin kehityspäällikkö Juha-Pekka Jaakkonen pohtii, ”mutta ongelma on hinta.”
Mäkelä jatkaa selittäen: ”Meidän on löydettävä ratkaisu, joka on pienempi ja edullisempi, mutta kestäisi turkiksen muokkauksen rasituksen ja olisi silti riittävän edullinen, että asiakkaamme ottaisivat sen käyttöön.”
Jaakkonen levittää näytekappaleita pöydälle. Edullinen ratkaisu on 1 x 1 mm:n sirun sisältävä tarra, jossa olisi kaikki tuotetiedot. Ne upotettaisiin tuotteen lappuun. Mäkelä näyttää, kuinka sisällä oleva ohut kuparijohto toimii antennin tapaan. Matkapuhelimen radiosignaalit saavat aikaan sähköisiä reaktioita, jotka aktivoivat sirun ja lähettävät tiedot takaisin vastaanottimeen.
”Olemme kokeilleet joitakin tunnisteita, jotka voisivat pysyä mukana koko tuotantoprosessin ajan”, hän kertoo, ”mutta emme ole vielä valmiita.” Tiimin tavoitteena on saada keskimääräinen kustannus ihannetasolle, joka on alle 20 senttiä nahalta. ”Tiedämme, mitä etsimme materiaalien suhteen”, Jaakkonen lisää. ”Nyt meidän on vain selvitettävä kumppaniemme kanssa, miten räätälöimme vaatimukset edulliseksi ratkaisuksi.”